School is driving me Crazyyy

Tää päivä oli jostain syystä hirveen kiva. Oli A-päivä, eli muutenkin mun lemppari, mutta jostain syystä ihmiset oli  hirveen mukavia ja jostain syystä mua kehuttiin hirveesti ? Olin vähän ymmälläni siitä, koska en viihtyny mun vaatteissa ja näytin muutenkin aika... no, kamalalta.. Mutta eli sii siis koulupäivä oli oikeen kiva, alko liikunnalla,  mitä mä en tietty tehny, sitten vähän englantia, mutta puolet tunnista meni paloharjotukseen ja sitten historiaa, mihin oon löytäny uuden innoin meijän uuden, nuoren miesopettajan myötä. Ja viimeseks tietty teen leadershippiä, mikä nyt aina on mukavaa.(:

Sitten kun pääsin kotiin, tein ittelleni vähän ruokaa ja aloin lukee vähän kokeisiin (meillä on huomenna astronomia ja espanjan kokeet). Sitten alettiin riiteleen Amandan kanssa tiskeistä, koska mulla ei oikeestaan olis ollu aikaa ottaa niitä ja Amanda on ollut koko päivän kotona. Meijän yhteenoton jälkeen olin kuitenkin niin vihanen, että ei lukemisesta tullut mitään ja päätin että meen sitten tekeen ne tiskit. Mutta joo, olin kyllä varautunu tähänkin kun kuulin että asun tytön kanssa samassa taloudessa. Oon aina vaan tottunu oleen Joonaksen kanssa tappelemassa ja poikien kanssa eläminen ja tappeleminen on niin paljon helpompaa ja luonollisempaa ! Täytyy vaan yrittää selvitä tää 8kk "siskon" kanssa. 

Sen kolarin jälkeen mun ja Amandan välit on ollut jotenki hirveen kireet. En oo vieläkään antanu sille sitä toista kolaria anteeks, mikä oli kokonaan sen syy, kun ajettiin sitä aitaa päin. Mä vieläkin ajattelen mitä olis voinu tapahtua ja vieläkin se koko kolarihöskä pyörii mun päässä, vaikka siitä on huomenna jo viikko ! 

Mulla on nyt lähipäivinä tullu entistä voimakkaammaks se tunne, että voi kun tää aika menis nopeemmin ja pian olis jo kesä. Tää voi johtua ehkä tosta kolaristakin, sen jälkeen toi tunne on vaan syventyny.. En siis ajattele lähteväni kesken vuoden tai en halua lähteä kotiin nyt, vaan haluan että aika menee nopeammin, haluan silti elää tän vuoden täälä. Mulla on jotenkin ihan kumma olo, kun haluan olla jollain tasolla kokoajan kahdessa paikassa samaan aikaa, mutta en silti ikävöi kotiin, mutta silti haluaisin olla sielä. Sitten taas tää talo tuntuu ihan kodilta ja tää ei tunnu yhtään oudolta, vaan ihan mun elämältä, mitä olisin koko ajan eläny, ja Suomi olis vaan unta tai jotai. Olipas sekava ilmasu....

Mutta alampas lukeen kokeisiin, astronomia koe aika helppo, 57 sivua luettavana, en tajua onneks vaan jokakolmatta sanaa. Ja espanjassa mun täytyy opetella 50 sanaa.. Jostain syystä mun pää lyö kokoajan vaan tyhjää, varmaan osaks noiden kipulääkkeiden takia.

ps. Oonpas kerinny saamaan jo kunnon nuhan ja kurkkukivun tosta koulun ilmastoinnista ! Ainakaan ulkoilmasta se ei voi olla, täälä on meinaan vieläkin +32...