Joo o, eli TASA, ihan päivälleen tasan viiden kuukauden päästä jä meitsi on jossain päin Tampereen yöelämää ekaa kertaa kymmeneen kuukauteen. Ja ensi viikon perjantaina onkin sitten koko tän mun vaihtareilun puoliväli, aivan tasan puoliväli siitä kun oon tullut ja siitä kun oon lähtemässä kotiin. Tosi kumma ajatella kuinka aika on mennyt näin nopeasti. Vaikka välillä tääläkin on noin jälkeenpäin ajatellen ollut tosi tukalia tilanteita ja välillä on vaikee ymmärtää miks asiat pitää tehdä juuri niin kun omalla tavalla tekeminen tuntuis niin paljon helpommalta ja paremmalta, muhun ei oo silti kertaakaan iskeny sellasta oikeeta koti-ikävää. Enemmän mä oon ollut innoissani siitä, että kun pääsen kotiin, elämä tulee oleen mulle niin erillaista; täytän 18, vaihdan koulua, pääsee ite liikkuun miten haluaa kun on ajokortti ja on muutenkin elämä erilaista. Missään kohtaa en oo katunut tänne tuloa, toivonut olevani kotona enkä todellakaan ajatellut täältä ennen aikojani lähteä !
Lähen nyt Ashlynin luistelua kattomaan ja käymään parissa kaupassa samalla.(:
ps. H&Mn kevätmallisto houkuttelee. Onkohan tää just sitä että kun haluaa mitä ei voi saada ?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti